GOODBYES

Viime viikko oli elämäni raskain. Tuli päivä, jota olin pelännyt pitkään. Menetimme yllättäen rakkaan pikkutassumme.

Peanut.jpg

Tapahtuneesta johtuen viime päivät on valehtelematta uitu aika syvissä vesissä ja mielessä pyörii edelleen paljon, eikä itkulta meinaa toisinaan tulla loppua.

Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Jotain enemmän ja paremmin? Oliko ennusmerkkejä, joita en vain huomannut?

Eläinlääkärin kanssa ei kuitenkaan voinut olla eri mieltä. Lähtö tuli yhtäkkiä, eikä mitään ollut tehtävissä. Se ei toki tätä luopumisen tuskaa helpota yhtään, mutta kai suru jossain vaiheessa hälvenee, edes hiukan?

Onneksi on kaikki kauniit muistot ja hetket, joita voi vaalia sydämessään ikuisuuksiin.

Kiitos P, että teit minusta mamin ensimmäistä kertaa ja paremman ihmisen jokaikinen päivä. Kiitos, että saimme olla kanssasi näinkin pitkään. Kaipaamme sinua valtavasti jo nyt. Olit (ja olet edelleen) paras pikkutassu, jonka tiedän. Mami loves you!

Vaalikaa rakkaitanne, koskaan ei tiedä milloin lähdön hetki koittaa.

xx

 

// Goodbyes are never easy. Love you forever my baby!