TÄSSÄ JA NYT

Vietin taannoin syntymäpäivääni ja se sai pohtimaan syntyjä syviä. Aloin pohtia...

32.1_BW.png
Olenko onnellinen juuri nyt? Olenko siellä missä kolmekymppisenä kuvittelin olevani? Olenko saavuttanut sen mitä olen halunnut? Entä mitä vielä haluan elämältäni? Ja mitä tehdä tulevaisuudessa?

Asioita pohdiskellessani ja aamuauringossa Helsingin katuja käyskennellessäni minut valtasi mieletön onnellisuuden tunne. Vaikka tie on ollut kiemurainen ja välillä kivinenkin, kaikki on juuri nyt tosi hyvin ja uskon, että olen juuri nyt siellä, missä minun pitääkin tällä hetkellä olla. Kaikki kokemukseni (ne vaikeimmatkin) ovat tuoneet minut juuri tähän, enkä ilman kokemuksiani (niitä kivisimpiäkään) olisi sellainen, kuin nyt 32- vuotiaana olen.

32.2_BW.png

En varmasti olisi tällainen ja tässä ilman Pariisin vaihtoani. Pariisi oli aikoinaan parasta mitä kaksikymppiselle minulle saattoi sattua. Maailmalla kasvoin ja löysin itseni. En myöskään varmasti olisi tässä ellen olisi antanut mahdollisuutta minulle ja miehelleni muuttamalla hänen perässään pois Pariisista itselleni täysin tuntemattomaan kaupunkiin kotisuomessa. Ilman moninaisia opintojani en myöskään varmasti olisi tässä. Enkä ilman edellistä työpestiäni olisi nyt varmastikaan kurkottamassa kohti uutta unelmaani.

32.4.png
32.3-BW.png

Sitten taas kun tulevaisuudesta kysytään, en oikein osaa vastata. Mutta kukapa toisaalta tulevaisuudesta tietää?

I have no direction in my life and i have never been happier.

Kaikki ei siis todellakaan ole selvää tulevaisuuden osalta, enemmänkin epävarmaa, eikä elämä ole tälläkään hetkellä pelkkää ruusuilla tanssimista tai hattaranpunaisia unelmia, mutta kaikki on hyvin juuri nyt ja se on tärkeintä. Sen olen tähän ikään mennessä oppinut ja se on mielestäni aika hyvä oppi. Vai mitä?

Iloa ja ihanaa viikkoa!

xx

// Me as 32 years old.